Keuhkoahtaumataudin eli COPD:n oireet alkavat tyypillisesti yli 40-vuotiaalla potilaalla, joka on tupakoinut vähintään 20 vuoden ajan. COPD:n tärkein aiheuttaja on tupakointi. Myös työperäinen altistuminen pölyille, kaasuille tai huuruille on yhteydessä keuhkoahtaumataudin tavallista suurempaan ilmaantuvuuteen etenkin tupakoivilla

Pitkittynyt tupakkayskä on keuhkoahtaumataudin ensioire. Jos tupakointia jatkaa edelleen oireiden ilmaannuttua, oireet pahenevat vähitellen ajan myötä. Hengenahdistus, yskä ja limaneritys lisääntyvät, ja ajan myötä liikuntakyky ja elämänlaatu kärsivät, kun hengitys vaikeutuu.

COPD:n pahenemisvaiheessa hengitystieoireet vaikeutuvat äkillisesti. Pahenemisvaiheita ilmenee erityisesti hengitystieinfektioiden yhteydessä. COPD:n vaikeusastetta voidaan arvioida spirometriatestillä tai CAT-arviointitestillä.

Keuhkoahtaumatauti voi edetessään vaikuttaa sydämen toimintaan. COPD:tä sairastavan veressä on vähemmän happea, ja keuhkokudoksen muutokset voivat lisätä painetta keuhkojen verisuonissa. Tämä rasittaa sydäntä ja voi johtaa sydämen vajaatoimintaan. Sydämen vajaatoiminta voi aiheuttaa hengenahdistusta ja nesteen kertymistä.

COPD:n loppuvaiheessa keuhkojen toiminta hiipuu. Keuhkot ovat vaurioituneet, ja veren happipitoisuus on hyvin matala. Loppuvaiheessa potilaalle kehittyy hengitysvajaus ja kehon hiilidioksiditaso nousee. Loppuvaiheen COPD:tä sairastavat potilaat saavat palliatiivista hoitoa helpottamaan oloa ja vähentämään oireita.

 

Onko COPD hengenvaarallinen sairaus?

 

Joissakin tapauksissa COPD voi olla hengenvaarallinen sairaus. Keuhkoahtaumataudin vakavat pahenemisvaiheet yhdistettynä hengitystieinfektioon voivat johtaa jopa kuolemaan: Suomessa kuoli yli tuhat henkilöä keuhkoahtaumatautiin vuonna 2017. Viimeisinä vuosinaan monella heistä elämänlaatu oli huono. COPD:tä sairastavan elinajanodote riippuu monista eri tekijöistä:

• kuinka usein ja kuinka paljon potilas on tupakoinut
• jatkuuko tupakointi tai muu altistus yhä
• millainen taudin ilmiasu on
• onko potilaalla muita perussairauksia.

Tupakointi lisää myös keuhkosyövän ja sydäninfarktin riskiä, joten tupakoitsijalla nämä riskit yhdessä lyhentävät elinajanodotetta.

 

Voiko COPD:tä parantaa?

 

COPD:tä ei voi parantaa. Tupakoinnin lopettaminen kuitenkin hidastaa taudin etenemistä. Jotkut elävät lievän COPD:n kanssa normaalia elämää vuosien ajan. Osa taas kärsii huomattavasta hengenahdistuksesta.

Masennus ja ahdistus liittyvät usein COPD:tä sairastavan elämään. Mielenterveyden haasteisiin on saatavilla apua, kunhan oireet tunnistetaan ajoissa.

 

Mitä voin itse tehdä?

Lopeta tupakointi!

Tupakoinnin lopettaminen on tärkein asia keuhkoahtaumataudin hoidossa. Jos tupakoinnin lopettaa COPD:n varhaisessa vaiheessa, voi vaikutus taudin etenemiseen olla suuri. COPD ei parane täysin, mutta tupakoinnin lopettaminen voi hidastaa taudin etenemistä, jolloin tauti ei pahene ainakaan yhtä nopeasti. Vaikka sairastaisit pitkälle edennyttä COPD:tä, tupakoinnin lopettaminen hyödyttää silti.

Tupakkayskä voi pahentua tupakoinnin lopetettua. Yskä on merkki siitä, että keuhkot alkavat parantua. Vastusta kiusausta aloittaa tupakointi uudelleen, jotta yskä hellittäisi. Yskä hellittää yleensä muutamassa viikossa.

Asiantuntevaa apua tupakoinnin lopettamiseen saa terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Apua voi saada myös nikotiinikorvaushoidosta ja tupakasta vieroittautumiseen tarkoitetuista reseptilääkkeistä.

Hae rokote

Influenssarokote vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita. Vuosittaista influenssarokotusta suositellaan COPD:tä sairastaville.

Pneumokokkirokote vähentää keuhkokuumeita ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita. Myös pneumokokkirokotusta suositellaan kaikille COPD-potilaille.

Harrasta liikuntaa säännöllisesti

Liikunnallisen kuntoutuksen on todettu vähentävän merkittävästi keuhkoahtaumatautiin liittyvää hengenahdistusta ja voimattomuutta, parantavan fyysistä suorituskykyä ja pienentävän sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä.

Mikä tahansa fyysinen aktiivisuus on hyvästä. Liikuntasuorituksen tulisi kestää 20­–30 minuuttia kerrallaan ja hengästyttää hieman. Liikuntaa tulisi harrastaa 3-4 kertaa viikossa. Päivittäinen kävelylenkki on hyvä alku, ja aktiivisuustasoa on hvyä nostaa vähitellen.

Jos et voi harjoitella itsenäisesti COPD:n vuoksi, pyydä asiantuntijalta apua ja ohjausta liikunnalliseen keuhkokuntoutukseen.

Yritä pudottaa painoa, jos olet ylipainoinen

Ylipaino voi pahentaa hengenahdistusta. Jos olet ylipainoinen, liikkuminen on vaikeampaa ja aiheuttaa enemmän hengenahdistusta. Ravitsemusterapeutti voi auttaa painonpudotuksessa.

Aliravitsemustila keuhkoahtaumatautipotilaalla

COPD-potilaan tahaton laihtuminen voi olla merkki riittämättömästä energiansaannista tai hengityslihasten lisääntyneen hapenkulutuksen aiheuttamasta lisääntyneestä energiankulutuksesta. Pyydä ravitsemusterapeutilta tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja lisäravinteista.

 

Lähteet:

Keuhkoahtaumatauti: Käypä hoito -suositus, 2020 (viitattu 22.3.2021). www.käypähoito.fi
Potilaan lääkärilehti https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/sydamen-vajaatoiminnan-omahoito-vaatii-sitoutumista/
Potilaan lääkärilehti https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/millaista-on-keuhkoahtaumataudin-hoidon-loppuvaihe/
Terveyskirjasto: Tupakka ja sairaudet https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066
Stumppi.fi: https://stumppi.fi/nain-lopetat-tupakoinnin/lopettajan-polku/muut-oireet/
THL: Tupakoinnin lopettaminen https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakoinnin-lopettaminen